Oletko elänyt 50-luvulla? Muistatko sellaisen tshekkoslovakialaisen moottoripyörämerkin kuin Jawa? 250- ja 350-kuutioiset katujen päristelijät olivat tuttuja menopelejä 50-luvulla. Kyseiset pyörät soveltuivat ympärivuotiseen käyttöön, joten Jawa oli Suomen olosuhteisiin erittäin sopiva talviajokki. Nahkainen lentäjänlakki päässä, lammasturkki päällä ja paksut hansikkaat kädessä ei pakkanenkaan enää purrut. Truutta, eli muovinen lieriö, joka viritettiin kuminauhalla kasvojen ympärille, suojeli kasvoja talvisten ajojen aikana. Kestävyytensä ansiosta tämä pyörä pärjäsi hyvin kestävyysajoissa, speedwayssä ja jopa jääradoilla. Tämän lisäksi pyörä oli halpa ja luotettava, jonka takia se olikin kansan suuressa suosiossa. Tavallinen duunari pystyi omistamaan Jawa-merkkisen pyörän. Jawa-merkki katosi kuin tuhka tuuleen 90-luvulla romahduksen myötä, mutta tuli takaisin markkinoille 1997. Tutut Japanilaiset merkit taas tulivat kansalle tutuksi 60-luvulla upean markkinoinnin, kaksi- ja nelitahti pyöriensä kanssa.

Sähköpyörä on vihreä menopeli

Zero-sähköpyörät ovat uusia tulokkaita Suomessa. Niiden tehot vaihtelevat malliversioiden mukaan. 54 hv / 40 kW 4300 rpm ja huippunopeus 153 kilometriä tunnissa ovat Zero S:n tehot, kun taas SR:ssä on 67 hv / 50 kW. SR:n tehot ovat samat kuin DS:ssä ja DSR:ssä. Jos taas suunnitelmissa on hankkia enduroversio, niin akun koko vaikuttaa tehoon. Pienien akkujen avulla tehot ovat 27 hv / 20 kW, kun taas isommalla akulla tehot nousevat 44 hv / 33 kW. Sähköpyörät vaikuttavat tosin sopivan kaupunkiajoon paremmin kuin maantieajoon. Kaupunkiajossa esimerkiksi Zero SR:llä pääsee helposti ajamaan 259 kilometriä tunnissa, kun taas maantieajossa se olisi vain 130 kilometriä. Kuulemman ilmanvastuksella on näppinsä pelissä. Onko sellaisesta moottoripyörästä loppujenlopuksi hirveästi iloa, jos pyörällä ei pääse ajelemaan pitkiä matkoja ilman, että on pakko pysähtyä tankkaamaan lisää virtaa? Porista Vaasaan ei onnistuisi sähköpyörällä vaikka päällään seisoisi. Sähköpyörien hyvät puolet ovat toki nollapäästöt ja käyttökustannusten alhaisuus. Akkujen lataushinnaksi sanotaan yksi euro. Mutta latausaika vaihtelee yhdestä tunnista kymmeneen. Jaksatko istua niin kauan jossain kahvilassa odottamassa akun latautumista?

Moottoripyörät ovat suomalaisten suosiossa

Suomen kesä on lyhyt ja siitä tulee nauttia silloin, kun siihen on mahdollisuus. Parhaiten se onnistuu päristelemällä maanteitä pitkin upealla moottoripyörällä. moottoripyöriä rekisteröidään Suomessa yhä enemmän. Suosio on lähtenyt nousuun 1990-luvun lopussa ja vuonna 2001 Suomessa oltiin rekisteröity yli 100 000 pyörää. 2000-luvulla niiden määrä on kolminkertaistunut. Vuonna 2014 sylinteritilavuudeltaan yli 125-kuutioisia pyöriä rekisteröitiin 257 094 kappaletta, kun taas vastaavien pyörien määrä vuonna 2000 oli 90 877. Samanlaista suosiota moottoripyörät ovat kokeneet Suomessa viimeksi vuonna 1963. Moottoripyörät olivat 60-luvulla hyötyajoneuvo, mutta 70-luvulla tulleet henkilöautot sivuuttivat moottoripyörän. Se, minkä takia ihmisillä on nykyään enemmän moottoripyöriä johtunee siitä, että elin- ja tulotaso on kasvanut ja pyörien hinnat ovat laskeneet. Kuka tahansa pystyy omistamaan kaksipyöräisen ja nauttimaan vauhdin huumasta maanteillä. Moottoripyöräharrastuskin on nykyään hyväksytty kansan keskuudessa. Enää ei tarvitse pelätä gangsterin leimaa, kun porhaltaa kaksipyöräisellä ohi. Moottoripyöräiijät kuvailevat, että tuulen tuiverrus kasvoilla saa olon tuntumaan vapaalta. Ehkä tässä on juuri se syy, miksi moottoripyöriä on niin paljon.